
Tämä on MerjaKoo:n blogi. Olen yrittäjänainen napapiirin pohjoispuolelta Suomen Lapista, Ruotsin rajan tuntumasta. Harrastan työkseni askartelua paperista, rautalangasta, lampaanvillasta, koivunrisuista. Valmistan itse myös paperia. Ompelen jonkun verran. Omistan rintanappikoneen.
Visualistin ammattitutkinto 8/2011.
Intialaisen päähieronnan terapeutti 5/2002
Blogin s-posti:
rosalie-61(at)suomi24.fi
www.merjakeranen.com

Minulla on tämä ihana Aino Finland takki Ylitorniolta Aavasaksan Sähköstä ostettu
No sähköliike on vain yrityksen nimi, siellä myydään toki Ainon lisäksi myös Marimekkoa ja Iittalan ja Arabian astioita ym. Nyt yritän löytää tähän ihanaan takkiin aidon Villasilkkipitsihuivin. Eihän sellaista valmiina löydy, joten tilasin langan Wetterhoffilta ja väärä sininen tietysti....liian tumma, täytyy yrittää uudestaan. Takissa on aivan ihana sähkönsininen silkivuori ja päällä taämä ihanuus on lämmin ja aivan unelman kevyt.

Taitaapa olla viimeinen postaukseni tälle vuodelle
...kiitos kaikille blogiani lukeneille kuluneesta vuodesta ja ihanaa vuotta 2012, toivon, että tuleva vuosi tuo tullessaan hyviä asioita, onnea ja onnistumisia.

...ripustin olohuoneeseen tällaisen lasikoristeen...ostin kolme lasipalloa ystäväni Riitta Himasen Saga Gifts myymälästä Rovaniemen napapiiriltä ja lisäsin siihen parit mariateresiakristallit, taivutin rautalangasta "telineen" ja kas mobile on valmis ja aion pitää tätä muulloinkin kuin vain jouluna :)
Toinen kuva jouluaaton aamupuuropöydästä...puuro vain ei ehtinyt lautaselle...mutta nautin vain jouluna riisipuuroa ja mansikkasoppaa, muulloin ei tule puuroa keitettyä.

Talvi tuli sitten viimein Tornionlaaksoonkin....meillä on lunta :)
Enpä muista yhtään syntymäpäivään, että ei olisi ollut tippaakaan lunta...nyt kuitenkin koin sellaisenkin ja heti seuraavana päivänä meille satoi lunta.
Kaunis Kiitos kaikille minua merkkipäivänäni muistaneille
tästäpä onkin hyvä jatkaa reppu täynnä Onnea.

Kuvassa upeat ruusut Äidiltäni 
...Sain paljon kauniita kukkia, mutta laitan tähän nyt yhden erikoisen kukan...tai ainakaan itse, en ole milloinkaan tällaista nähnyt. Orkidea olettaisin.

Nyt onkin ollut melkoista haipakkaa tällä tytöllä.
Olette varmaan kuulleetkin, että valmistuin Visualistiksi eli sain virallisesti paperit 20.10.2011 Markkinointiviestinnän ammattitutkinto on siis plakkarissa AJK jatkokoulutus Vantaalta on todistuksen antaja.
Toinen juhlan aihe on yritykselläni. 31.10. tuli kymmenen vuotta siitä kun perustin oman pikkurikkisen firman, eli kirjoitin Ky:ni ilmoituksen kaupparekisteriin ja muihin rekistereihin...virallisesti kaupparekisteriin se on merkitty kuitenkin vasta 31.12.2001.
...Ja sitten moneet ovat kyselleet, että vietänkö omia vuosikymmenjuhlia joulukuussa ja vastaus on, että en vietä mitään julkisia juhlia. Olen kutsunut muutamia minulle tärkeitä ihmisiä kakuttelemaan kanssani, mutta muuten minulla ei ole vastaanottoa tulevana viikonloppuna. Tämä järjestely yksinkertaisesti siksi, että olen syntynyt talvella ja tila kodissamme on kuitenkin rajallinen kun ulkotilaa ei ole nyt mahdollista ottaa käyttöön. Toivon, että ystäväni ymmärtävät tämänkin näkökulman asiaan
Olen LOMALLA 30.11.-6.12. välisen ajan.
Mie itte tässä kuvassa Ilomantsin mummolassa joskus vuonna 1967
Olipa mäihä minulla...voitin eilen Pellon Joulumessuilta Pellon kuvataideseura ry:n jouluarpajaisista pääpalkinnon, tämän ihanan Tontun.
Tontun on suunnitellut ja valmistanut hyvä ystäväni keramiikkataidetta loihtiva Kristiina Olli.
Eikös olekin upea!
Vielä toistaiseksi Kristiina tekee leipätyötään myyntihommissa, mutta kukapa tietää vaikka hän jonain päivänä tekisi keramiikkataidetta omassa paja-ateljeessaan, hänen tuotteensa ovat erittäin kauniita ja hyvin viimeisteltyjä...tälläkin tontulla on raitainen paita ja henkselihousut :))
Kuvataideseuran Joulukauppa Pellossa Osuuspankin tiloissa...en nyt muista päivämääriä, mutta täydennän tänne kunhan tarkistan ne. Kiitos ihanasta palkinnosta!

Näitä kivikkojuttuja tehtiin armaani kanssa tuossa ennen juhannusta. Kannettiin saavikaupala kiviä ja saatiin kuin saatiinkin riittävästi. Harmittaa tuo etupihan nurmikko kun se ei millään jaksa kasvaa - pikkuhiljaa kiveämme sen varmaan kokonaan :D
Tässä muutama kuva kivikkopenkistä jossa kivet siis pääasia ei kasvit. Ja käytävälaatoitus sai myöskin kivireunukset.



Olipa mukava hilpaista ulos aamutuimaan klo 5.30 kun aamuaurinko leikitteli pihanurmella...onkin satanut monta pitkää päivää ja yötöntä yötä putkeen ;( Mutta tänään nautitaan auringosta eikä marista yhtään.

Hän on täällä tänään
...siis erittäin harvinainen vieras, mustakaularastas kävi meidän ruokintapaikalla ja sain siitä erittäin epätarkan kuvan, mutta kiikarilla bongasin sillä keltaisen nokan ja vaaleanbeigen vatsan jossa pilkkuja sekä hyvin mustan kaulurin. Popsi auringonkukansiemeniä ja maapähkinöitä ruokintapaikallamme.

Nyt on kyllä kevättä ilmassa, vaikka alkoikin tuuleskeleen...mutta kaunista on :D



Nyt otan oikeuden omiin käsiini ja laitan tänne mainospläjäyksen tyttäreni upeista töistä.
Tämä kuva on hiukan huonolaatuinen, mutta kyllä tästä suurin piirtein selvää saa mitä tarkoitetaan...lähinnä julisteissa oleva tausta on puhtaan valkoinen vaikka näyttää kuvissa laikukkaalta.
...niin ja piti sanomani vielä, että taiteilija on signeerannut jokaisen yksilön aidolla Japanilaisella allekirjoitusleimallaan
toivottavasti se tuo Onnea niin ostajalle kuin taiteilijallekin
Tämä pakkanen meneen luihin ja ytimiin...voi kunpa pian tulis kesä
...tänä aamun pakkasmittari näytti lähes 35 astetta ja sisäinen kelloni sanoi, että laskiaispullia pitää tehdä...vaikka laskiainenkin on vasta joskus ensi kuussa.


Tänään on sitten vuoden viimeinen päivä. On paljon asioita tästä kuluneesta vuodesta joista on hyvä ja kiitollinen mieli. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan oikein hyvä vuosi. Uusien tuulien vuosi 
Unelmia ja haaveita tulevalle vuodelle toki on. Terveyttä ennen muuta toivoisin ja opiskelulta odotan paljon, että voisin valmistua syksyllä Visualistiksi paljon ammattitaitoa takataskuissani.
Haaveilen myös ihanasta pihakömmätistä kuva linkin sivuilta. Itse en ehkä penkkejä laittaisi ympäri kun pöytätilaakin aina tämmöisissä tarvitsee, mutta tämmöinen olisi muuten ihana.

Oikein hyvää vuoden viimeistä päivää ja kiitos tästä vuodesta. Olkoon ensi vuosi juuri kaikkea sitä mitä toivotkin! terkuin Merja
Tässäpä kuvaa tämän vuoden Wanhan Ajan joulutervehdyksistä jotka oli meille osoitettu. Lisäksi tuli lukematon määrä tekstiviestejä, sähköpostia, puheiluitakin ja myös facebookin kautta muistettiin. Aina se joulukortti kummiskin tuntuu niin konkreettiselta ja niitä on kiva selailla ja miettiä, että miten juuri tämä kortti on meille valikoitunut. Kauniita, ihania olivat kaikki, Kiitos paljon rakkaat sukulaiset ja Ystävät muistamisista.

Joulu tulee...karjalanpiirakat tekevät sen meän joulun ja eilen leivoimme piirakoita 141 kpl. Tyttäreni toimi rypytysmestarina. Hän tekee niin tasaista jälkeä ja siksi en yrittänytkään itse nyt rypyttää kun minä rypytän paljon tihempään ja vähän sinne päin. Armaani lämmitti leivinuunin ja paistoi kaikki piirakat.
Joulukuusi on edelleen hukassa ja olisin kyllä kovasti kiitollinen, jos semmoinen jostakin tupsahtaisi meille. (tiedetään, ettei niillä ole tapana tupsahdella
)


Tyttäreni tilasi minulle noin kuukausi sitten vesikristalleja Kiinasta ja eilen ne tulivat.


Taivuttelin kanverkkoa, kun koulussa en ehtinyt kun leikkasin silloin styroksia. Tämmönen sydän siitä tuli...tämä on semmonen pullea, mutta tässä kuvassa ei erotu....lisäksi vääntelin verkon mutkille "pitsimäiseksi" näyttää luonnossa jotenki kivemmalta. Tämä tulee tuohon meän terassille syysistutuksen sekaan. Laitoin siihen vielä pätkän tuommoista helmisydän rautalankaa, mutta se voi kyllä lähteä vielä pois kunhan tarkkailen asiaa visuaalisemmin valmiissa asetelmassa ;)) Niin ja spreijasin koko hökötyksen tuommoisella purppuralla.


...kaunista - kyllä on kaunista tämä syksyn väri-iloittelu ja tämmöset kuulaat lämpöset syyspäivät ;))
Tänhään olen taas harjotellu piirtämistä...ei vois millään uskoa kuinka vaikeaa se on. Seitkytluvun lopula ko pääsin peruskoulusta sain kuviksesta 10 toikkariin ??? nyt en millään käsitä mistä se silloin annettiin ;(
...no ei kai auta muu ko piirtää ja piirtää ja piirtää.......
eikhään se siittä
Viime viikola koulussa opetettiin perspektiivipiirtämistä ja tällä viikolla vuorossa on mittakaavapiirtäminen. Häätyy sanoa, että kyllä on ihana tunne kun oivaltaa jotain...ja oppii sitten uutta...tai onhan nämä tuttuja asioita kouluajoilta, mutta kun ei ole tarvinnut käyttää niin unohtuuhan ne.

Nyt se sitten alkoi...yli kolmenkymmen vuoden tauon jälkeen. Muistan kuinka äiti vängälä yritti saaha meät kläpit ottamhaan kalanmaksaöljyä, että pysysimmä terhveinä ja pakhoonhan sitä juostiin ko se lusikan kans lähesty.
Katsoin nettitv:stä
D-vitamiini, vuosisadan terveystekijä. Vieraana lääkäri Antti Heikkilän haastattelun ja hän oli sitä mieltä, että riittävä D-vitamiinin saanti on ihmisen terveyden ehdoton edellytys ja mikä mielenkiintoista niin mm. 1 diabeteksen räjähdysmäinen kasvu johtuu hänen mukaansa siitä, että D-vitamiinisuositukset ovat koko ajan supistuneet ja samassa suhteessa siis sairaudet lisäntyneet....siispä tuumasta toimeen mars, mars apteekkiin ja tässä se on minun aamupalani 1 rkl/aitoa kalanmaksaöljyä (ei siis mitään kalaöljyä) joka aamu voitelemaan koneistoani käyntiin
...eikä maistu juuri milthään, eli kyllä mie sen kestän:))

Tämä nurkkien raivaus operaatio on edennyt jo hyvää vauhtia - autotalli on siinä kunnossa, että taas mahtuu auto sisään jos tarve niin vaatii...vielä kuukausi sitten se oli täysin mahdoton ajatus.
Vinkkinä teille muillekkin kerron erään kierrätysidean. Itselläni on vuosien varrella kertynyt paaaljon kylpypyyhkeitä ja päiväpeittoja, vilttejä ym. varaston nurkkiin ja kaappeihin. Kokosin ison kasan (16 kpl) kylpypyyhkeitä ikeankassiin ja yhden päiväpeiton ja lahjoitin sen läjän koirien ja kissojen kasvattajalle. Olin ajatellut jo talvella, että haluaisin koiriarakastavana ihmisenä antaa ne eläinten hyväksi, kunnoltaan ne olivat niin hyviä, ettei niitä raaskinut roskiinkaan laittaa. Tuolla facebookissa joku kyseli haluavansa ostaa tai ottaa vastaan ko kamoja...no sinne. Toinen vaihtoehto mikä tuli mieleeni oli tuo löytöeläinkoti, jossa tehdään minusta niin hienoa työtä ilman korvausta. Toivottavasti tästä poikisi lisää lahjoituksia vastaaviin tarpeisiin myös muilta blogini lukijoilta.
Tuli ittele tosi hyvä mieli kun sain antaa ne pienten koiravauvojen hyväksi